3 parasta kirjaa Mika Waltarilta

Jatkan tällä aikomuksella pelastaa pohjoismainen kirjallisuus nykyisen häikäisevän mustan genren ulkopuolella (asia, jonka aloitin jo norjalaisella JosteinGaarder), tarkastelemme tänään vertauskuvan kuvaa Mika Waltari. Poimittu suomalaisesta mytologiasta itse Waltari, jotain kuin historioitsija, joka tuli jäältä.

Koska Waltari toi kirjallisuutensa Välimeren rauhallisille vesille Pohjois -Euroopan jäältä teki kehto länsimaiseen kulttuuriin, jossa Waltari löysi juonen taustansa historiallisille romaaneilleen.

Niinpä Waltari, suuren vaikutuksen tekijä kotimaassaan ja koko mantereella, palveli sitä sekalaista tarinaa, jossa yhtä tuottelias kirjailija kuin hän liittyi mielenkiintoiseen palautteeseen.

Edestakainen viestintä, jossa joidenkin leveysasteiden tutkijat kirjoittavat runsaan Euroopan kaukaisista ympäristöistä kulttuurikontrastissa. Kirjallisuus poikittaisena kulttuuriliikkeenä, jossa kaikki jakavat kaikki eri näkökulmista rikastamalla ja avaamalla lukijakunnan.

Mutta tarkoituksen ulkopuolella on kertomuksen laatu, itse kerronta. Puristisin historiallinen romaanilukija etsii aina uusia vivahteita, rikastuttavia yksityiskohtia, joista kirjoittajan on vedettävä kattava dokumentaatio.

Toisaalta kuvitteellisempi historiallisten romaanien lukija etsii mielenkiintoisia juonia, jännitystä ja rytmiä enemmän tai vähemmän tunnettujen historiallisten tapahtumien keskellä. Tässä tasapainossa on voiton taika tässä fiktio -lajissa. Ja Waltari tiesi lähestyä molempia näkökohtia kohti olennaista bibliografiaa, joka espanjaksi keskittyy kahdentoista tai viidentoista suuren lennon romaaniin.

Suosituimmat Mika Waltarin kirjat

Sinuhé, egyptiläinen

Minulle muinaisen Egyptin maailmaan keskittynyt kirjallisuus löytää aina kulmakivensä tuossa maagisessa tarinassa Jose Luis Sampedro: Vanha merenneito.

Ja asia on, että haluttomuus on aina läsnä, kun on kyse Aleksandrian juonesta tai Niilin ympäriltä, ​​mutta ennakkoluulot poistuvat pian, kun pääsemme Sinuhén hahmoon.

Itse asiassa tämän romaanin juoni ylläpitää suurta uskollisuutta historialliselle hetkelle, jossa se tapahtuu samaan aikaan, kun se liittyy vanhimpaan egyptiläiseen mytologiaan, josta päähenkilön nimi tulee, lääkäri, jonka alkuperä on hänen äitinsä että intuivoimalla rakastettua poikaansa, että hän voisi saavuttaa sen toisen Sinuhén legendan arvon, joka eli yhden suurimmista kirjallisista seikkailuista niin kehittyneen kulttuurin puolesta, että hän kykeni jo lähestymään kirjallisuutta viihteenä.

Totuus on, että lääkäri Sinuhé tavoitti itsensä Akhenatenin tohtoriksi. Mutta elämä valmistautui käänteeseen, joka johtaisi hänet ankaraan maanpakoon, joka muuttui elintärkeäksi seikkailuksi kohti syvempää tietoa.

Sinuhé, egyptiläinen

Konstantinopolin piiritys

Kun kirjailija tietää ehdottomalla varmuudella ja täysin yksityiskohtaisesti historiallisen tapahtuman Konstantinopolin piirityksen suuruudesta, joka lopettaisi Bysantin valtakunnan ikuisesti, mitä tahansa ehdotettua fiktiota voidaan lähestyä vihjailevimman uudelleen luomisen perusteella, jotka ovat tyypillisempiä fiktioille, jotka täydentävät mahdollista sisäistä fiktiota. - historiat.

Konstantinopoli, ratkaiseva piste idän ja lännen välillä, kaupunki, joka vielä tänäkin päivänä huokuu vertaansa vailla olevaa autenttisuutta pienin myönnytyksineen globalisaatiolle, mutta joka kuitenkin säilyttää tämän maailman esi-isien tapojen ympärillä.

Vierailu tässä paikassa materiaalissa tai mielikuvituksemme aineettomana tällaisessa suuressa romaanissa on aina tärkeä seikkailu. Asumme vuonna 1453, jolloin ottomaanit tekivät kaupungista jo oman.

Giovanni Angelosista tulee se hahmo, joka johdattaa meidät historian varjojen läpi, sen sumuisen ja maagisen tunteen kautta, joka koskee ihmisen kaikkein inhimillisimpiä tunteita maailmassa, joka näytti irrottautuvan tuhatvuotisesta aikakaudesta suuren kaupungin kaatumisen myötä.

Rakkaustarina ja tunne miehittää historiallisen kirjallisuuden unohtumattomien hahmojen olemus.

Konstantinopolin piiritys

Seikkailija Mikael Karvajalkan elämä

Tekijän itsensä anagrammin hahmon ilmaantuessa tapaamme seikkailijan, jonka suomalainen alkuperä päätyy vahvistamaan aikomusta istuttaa Mika Waltarin alter ego johonkin hänen romaaneistaan.

Tilaisuutta varten Mika esittelee meille tarinan, joka, vaikka sillä saattaa olla vähemmän relevanttia historiallista taustaa (koska käymme läpi erilaisia ​​tärkeitä hetkiä, jotka on liitetty yhteen enemmän tekosyynä tai välttämättöminä seurauksina), saa enemmän loistoa hahmon perustassa. Quixoticin kanssa XNUMX-luvun puolivälissä.

Mikael aloittaa maagisen seikkailun Euroopan läpi, joka katsoo uuteen maailmaan ja alkaa avautua uusille uskomuksille, poliittisille ja kaupallisille suuntauksille Espanjan valtakunnan hallitsemassa maailmassa. Muuttuvissa asetuksissaan romaani saa erittäin vilkkaan rytmin. Erittäin suositeltava romaani, jolla pääset alkuun kirjoittajan kanssa tai pääset lähemmäksi viihdyttävintä historiallista romaania.

Seikkailija Mikael Karvajalkan elämä
5/5 - (7 ääntä)

2 kommenttia artikkeliin "3 parasta Mika Waltarin kirjaa"

Jätä kommentti

Tämä sivusto käyttää Akismetiä roskapostin vähentämiseksi. Lue, miten kommenttitietosi käsitellään.