Albert Camuksen 3 parasta kirjaa

HyvÀ eksistentialistinen kirjailija, ehkÀ tÀmÀn suuntauksen tai tyylilajin edustavin, Albert Camus HÀn tiesi, ettÀ hÀnen piti kirjoittaa hyvin varhain. On jÀrkevÀÀ, ettÀ yksi kirjoittajista, joka on eniten yrittÀnyt kÀyttÀÀ fiktiota saavuttaakseen sielun sen perimmÀisessÀ merkityksessÀ, nousee kirjailijaksi, koska nuoruus työntÀÀ sitÀ olemassaolotietoa. Olemassaolo kuin tuo joutomaa, joka jatkuu, kun lapsuus on hylÀtty.

TÀstÀ aikuisuuteen syntyneestÀ kontrastista tulee Camusin vieraantuminen, tunne, ettÀ paratiisin ulkopuolella elÀessÀÀn vieraantuneisuus epÀilee, ettÀ todellisuus on uskomuksiksi, ihanteiksi ja motiiveiksi naamioitu absurdi.

Se kuulostaa jotenkin fatalistiselta ja sitÀ se onkin. Camusille olemassaolo merkitsee epÀilystÀ kaikesta, jÀrkyttymiseen asti. HÀnen kolme julkaistua romaaniaan (muistamme, ettÀ hÀn kuoli 46-vuotiaana) tarjoavat meille selkeitÀ vÀlÀhdyksiÀ todellisuudestamme itseensÀ eksyneiden henkilöiden kautta. Ja silti, on ihanaa alistua tuolle ihmiskunnalle alastomana keinotekoisesti. Todellinen kirjallinen ja henkinen nautinto.

3 suositeltavaa Albert Camusin romaania

Ulkomailla

TÀmÀ romaani erottuu ensimmÀisestÀ eksistentiaalisimmasta kaudestaan. Ja totuus on, ettÀ minulle tÀmÀ kertomuskausi on kirjoittajan aitoin (heikentÀmÀttÀ sitÀ, mitÀ hÀn kirjoitti myöhemmin).

EnsimmÀiset ajatukset ovat yleensÀ luontevampia tÀmÀn tyyppisessÀ syvÀssÀ, transsendenttisessa kirjallisuudessa ... EpÀvarmuus siitÀ, keitÀ me olemme, kun on niin paljon ehtoja, jatkuu lÀpi työn. Meursault voi olla me kaikki, altistettuna peilille, jossa emme kykene tunnistamaan itseÀmme.

Yhteenveto: Tapaamme Meursaultin, sen pÀÀhenkilön, jota useat olosuhteet johtavat tekemÀÀn nÀennÀisen motivoitumattoman rikoksen. HÀnen oikeusprosessinsa lopputuloksella ei ole muuta merkitystÀ kuin hÀnen elÀmÀnsÀ, joka on syövyttÀnyt jokapÀivÀistÀ elÀmÀÀ ja jota hallitsevat nimettömÀt voimat, jotka poistavat miehiltÀ itsenÀisten alaisten tilan ja vapauttavat heidÀt myös vastuusta ja syyllisyydestÀ.

Muukalainen, Camus

Rutto

EhkĂ€ tĂ€mĂ€ on hĂ€nen teoksensa, joka on lĂ€himpĂ€nĂ€ sen julkaisun hetken todellisuutta. Sota tai sen alkuperĂ€inen tuoksu altistaa meidĂ€t kaikki epĂ€todellisuuden, surrealismin ja elĂ€misen jĂ€rjettömyyden tunteille. Suurimman vĂ€kivallan uhka ihmisten vĂ€lillĂ€ riistÀÀ meiltĂ€ kaikenlaisen puolustuksen ja avaa sietĂ€mĂ€ttömiĂ€ polkuja. Ei niin kaukaisia ​​horisontteja tĂ€llĂ€ XNUMX. vuosisadalla Covid -pandemiat ja muut, erityinen rutto laajennettu kaikkeen ...

Yhteenveto: EpÀilemÀttÀ tÀllÀ romaanilla oli suuri painoarvo pÀÀtettÀessÀ antaa sen kirjailijalle Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1957: tÀmÀn vuosisadan kertomuksen korkeus, katkera ja lÀpitunkeva allegoria maailmasta, jonka vain katastrofi onnistuu uudelleeninhumanisoimaan .

JÀnnittÀvÀ romaani, jolla on suuri tiheys ja syvÀllinen ihmisen ymmÀrtÀminen, siitÀ on tullut yksi ranskalaisen kirjallisuuden kaikkien aikojen kiistattomimmista klassikoista ja yksi luetuimmista. Albert Camus (1913-1960) oli kirjailija, joka on sitoutunut historiallisiin tapahtumiin, jotka ravistelivat Eurooppaa ennen toista maailmansotaa ja sen jÀlkeen.

Taistelullinen toimittaja, aikansa kaikkien ortodoksioiden toisinajattelija, vÀsymÀtön kiistakysymys, hÀn kirjoitti kulttuuriimme peruskirjoja Rutto, Ulkomailla, ja muut.

Rutto, Camus

Pudotus

TÀssÀ viimeisessÀ kaunokirjallisessa teoksessaan Camus oli jo tÀysin antautunut absurdille, tyhjÀlle eksistentialismille ilman mahdollista vastausta, ideologisten liikkeiden rajoittama ilman tukea, mutta kykenevÀ rikkomaan kaiken.

Yhteenveto: Muukalaisen ja ruton jÀlkeen Camusin kolmas ja viimeinen romaani, joka heijasti siinÀ nykyajan ihmisen epÀtoivoa, tuomittu elÀmÀÀn maailmassa, jota hallitsee absurdi, ja pakko löytÀÀ onnen ja hyveellisyyden illuusioiden takana anteeksiantamaton vihamielisen todellisuuden ankaruus.

5/5 - (8 ÀÀntÀ)

JÀtÀ kommentti

TÀmÀ sivusto kÀyttÀÀ AkismetiÀ roskapostin vÀhentÀmiseksi. Lue, miten kommenttitietosi kÀsitellÀÀn.